Voit seurata sivuja joko tältä linkkisivulta valintasi mukaan tai järjestyksessä valitsemalla linkin "seuraava sivu". Voit katsoa joitakin kuvia isona. Kuvien yhteydessä on linkki. Pääsivulle Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet Espoossa Miksi linnoitteet rakennettiin? Ensimmäiset ajatukset Suomenlahden linnoittamiseksi esitettiin jo 1907... Linnoitteiden rakenne Linnoituskomitean v. 1913 esittämän mietinnön mukaan... Mistä linnoitteet muodostuivat? Taisteluhaudat louhittiin yleensä kallioon ja vahvistettiin joko betonilla tai kivimuurauksella...

Tulipesäkkeet Tulipesäkkeet kaivettiin maahan tai louhittiin kallioon... Aseistus Jalkaväen miehistön aseistukseen kuului henkilökohtaisena aseena M/1891 sotilaskivääri ja upseereilla Nagant-revolveri M/1895... Merilinnoitteet Espoossa Meririntaman linnoituslaitteet sijoitettiin Espoon alueella Miessaareen ja läheiseen pyöräsaareen... Kuka kaivoi vallihaudat? Linnoitustöihin tarvittiin erittäin paljon työvoimaa... Linnoitustyöt paikkakuntalaisten harmina Paikkakuntalaisille oli linnoitustöistä monenlaista haittaa... Linnoituslaitteet osana espoolaisten arkipäivää Linnoitustöistä oli myös hyötyä. Monet liikeyritykset kukoistivat...

Linnoituslaitteet käytössä - ensimmäisen ja ainoan kerran Vallitustyöt jatkuivat Venäjällä maaliskuussa vuonna 1917 tapahtuneen vallankumouksen jälkeenkin... Saksalaisen sotilaan hauta Vuonna 1918 tapahtumiin liittyy myös Muistokujan varrella oleva saksalaisen sotilaan hauta... Maalinnoituksen rappio Sodan jälkeen maalinnoitus jäi vaille käyttöä ja siirtyi sotasaaliskonttorin haltuun... Linnoituksen asema 80 vuotta myöhemmin Museovirasto päätti v. 1971, että maa- ja merilinnoitus kuuluu muinaismuistolain tarkoittamiin suojeltaviin kohteisiin... Espoon kaupunginmuseo Verkkonäyttelyt