Arkista aherrusta

Omavaraistaloudessa elävässä yhteiskunnassa talo on varakas, jos sillä oli omasta takaa riittävästi työvoimaa. Ei ollut aikaa toimettomuuteen eikä varaa nautintoihin. Sekä isännälle että talonväelle talon hoito oli jatkuvaa huolta leivästä. Oli yhteisesti yritettävä myös säästää jotain verojen ja muiden rasitusten maksamista varten.

Kesällä päivän työ alkoi aamun sarastaessa noin klo 4 ja loppui illan pimetessä noin klo 20. Kesällä oli hoidettavana pelto- ja muut maanviljelytyöt sekä karja- ja taloustyöt. Talvisaikaan voitiin levätä enemmän, mutta aamu- ja iltahämärän välissä miehet ennättivät metsä- ja ajotöihin ja naiset hoitaa karjan, valmistaa ruoan, kehrätä ja kutoa kankaat ja toimittaa lukemattomat muut askareet. Kehruutyö ei koskaan loppunut. Kun naiset istuivat rukin ääreen, alkoivat miehet tehdä veistotöitä ja valmistaa talous- ja työkaluja.

Vuotuisjuhlat ja kirkolliset juhlapyhät olivat säännöllisesti toistuvia levon ja juhlan jaksoja. Niiden lisäksi erilaiset perhejuhlat katkaisivat arjen rytmin.

Ruokajärjestys

• Klo 6 ensimmäinen aamupala, leipää ja kahvia
• Klo 8 tukevampi aamiainen, johon kuului yleensä suolasilakkaa tai muuta suolakalaa, perunoita ja leipää. Juomana oli useimmiten piimää.
• Klo 13-14 syötiin puolinen. Ruoka saattoi olla esimerkiksi perunasoppaa, perunamuhennosta tai kokoperunoiden päällä keitettyä suolakalaa, palttua, paistettua läskiä, lanttulaatikkoa tai hernemuhennosta. Juoma oli piimää tai kuorittua maitoa.Iltapäivisin alettiin juoda kahvia, joka kesällä usein vietiin ulos peltotöissä oleville.
• Klo 19-21 syötiin ehtoollinen eli iltanen, joka oli useimmiten ohra- tai ruispuuroa tai velliä.

Kauppapuotien yleistyttyä niiden valikoimat näkyivät myös talonpoikien ruokapöydissä, joihin ilmestyivät
mm. kahvi, tee, vehnäjauhot, riisi, uudet mausteet sekä siirtomaatavarat.