Majoittuminen

1890-luvulla oli matkustavaisten tarpeita varten Glimsissä kaksi huonetta, jotka vastasivat Uudenmaan läänin maaherran antamaa kyytipaikkojen perustamista ja kyydityksen hoitamista koskevaa päätöstä. Jokaisella kyytipaikalla piti nimittäin oli kaksi asuinhuonetta, kolmen hevosen talli, vaja ja käymälä. Kestikievareilla piti lisäksi olla tilaa isäntää ja hänen talonväkeään varten, kyyditettäville tarkoitettu huone sekä talli, jossa oli pilttuut tarpeelliselle määrälle hevosia, rehulato tai tallinullakko sekä ajoneuvovaja.

Kievaritalona Glimsissä toimi luultavasti vuonna 1815 rakennettu tuparakennus. 1800-luvun lopulla yleistyi kievareiden sisustaminen herrasväen huonekaluilla eli pehmeillä sohvilla, klahvipiirongeilla ja kattokruunuilla. Edelleen oli olemassa eri huoneet "herrasväelle" ja "tavalliselle väelle".

Herrasväen huoneessa oli vuoteen lisäksi myös piironki, keinutuoli, pöytä ja pesupöytä tai pesukaappi pesuvateineen ja vesikannuineen sekä sylkykuppi. Kyytimiehet oleilivat tavallisesti tuvassa.

Glimsin jaksot kievarina
Ensimmäinen kausi 1706-1710
Glims kievarina 1780-1800
Glimsin kievarista valitus
Lönnbergit kievarin isäntinä
Kievari siirretään Glimsistä
Glims kievarina 1891-1895