Glims kievarina 1780-1800

Glimsin toinen jakso kievarina alkoi vuonna 1780, kun maaherra Anders de Bruce maaliskuun 8. päivätyllä päätöskirjeellään määräsi, että kievari siirrettäisiin Glimsiin.

Glims oli varustettu kylän parhaimmilla huoneilla ja muilla mukavuuksilla matkustavaisia varten. Kievarin pitäjänä toimi Nils Olin aina vuoteen 1785, jolloin hän myi Glimsin tilan sekä kievarin ja kaikki tähän kuuluneet oikeudet ja edut.

Ostajana oli Jacob Sahlsvärd, everstiluutnantti ja kuninkaallisen miekkaritarikunnan ritari. Kauppasumma oli 450 riikintaalaria. Sahlsvärd ei ehtinyt ottaa Glimsiä haltuunsa, sillä hän kuoli kohta oston jälkeen ja hänen vaimonsa Lovisa luovutti 14. maaliskuuta 1786 Glimsin kauppakirjan luutnantti Pehr Christian Silfverskiöldille siitä hyvästä, että tämä otti maksaakseen kuolinpesän kulut.

Silfverskiöld, joka siirsi itselleen Glimsin kaupan samasta 450 riikintaalarin kauppasummasta, ei asunut Glimsissä vaan Nupurin kartanossa, jota myös Mariabergiksi kutsuttiin. Hän ei itse hoitanut kestikievaria, vaan sen tekivät eri rengit.

Silfverskiöld möi Glimsin Erik Lönnbergille 1388 riikintaalarista, 42 killingistä, 8 runstykistä vuonna 1800.

Glimsin jaksot kievarina
Ensimmäinen kausi 1706-1710
Glims kievarina 1780-1800
Glimsin kievarista valitus
Lönnbergit kievarin isäntinä
Kievari siirretään Glimsistä
Glims kievarina 1891-1895