Muuralan Apostoli-sivuston tekstiversio..
Lääninvouti Arfvid Olsson ..//.. Lukkarin mietteitä ..//..Talollinen Olof Magnusson ..//..
Erik Basse Köklaxista ..//..Rouva Elinin kirje ..//.. Piika Helga Jakobsdotter ..//..
Sanasto ..//..
Lääninvouti Arfvid Olssonin laatima kuvaus Espoon pitäjän kylistä vuonna 1545.
Minä, Raaseporin läänin vouti, Arfwid Olsson tulin toukokuussa armon vuonna 1545 Espoon nimismiespitäjään pitämään Nils Grabben nimissä rahvaan kanssa kevätkäräjät ja tekemään luettelon pitäjän kylistä.
Tulin tällä kertaa Raaseporista hevosella pitkin Suurta rantatietä, en laivalla kuten tavallisesti. Matka oli raskas, koska tie oli talven jäljiltä vielä pehmeä ja liejuinen. Maantien kehnouden takia merireitti onkin nopeampi ja mukavampi, sitäpaitsi on mereltä käsin helppoa nousta maihin Espoon rannikolle. Ankkuroin useimmiten laivani Kuggvikin hyvään satamapaikkaan. Se on Pentala ja Lill-Pentala saarten välissä.
Reittiselostus:Maanantai 30. toukokuuta
Tiistai 31. toukokuuta
Keskiviikko 1. kesäkuuta
Torstai 2. kesäkuuta
Perjantai 3. kesäkuuta
Lauantai 4. kesäkuuta
Maanatai 6. kesäkuuta
Maanantai 30. toukokuuta
Kun käräjät oli rahvaan kanssa saatu pidettyä, lähdimme kirjurini kanssa käymään Esboby bolin kyliin.
Ensimmäisenä kävimme koko pitäjälle nimensä antaneessa Esbobyssä. Sillä on oivallinen sijainti paikassa, jossa Gumbölen- ja Mankinjoet yhtyvät. Talonpojilla on sillä paikalla myös mylly.
Kerrotaan, että kylän ensimmäiset asukkaat tulivat Kirkkonummelta ja Ruotsinmaalta Birger jaarlin tekemän ristiretken aikoihin. He tulivat ylös jokea ja asettuivat asumaan sen haapaa kasvaville rannoille. Kylä onkin saanut nimensä haapapuiden mukaan.
Esboby on koko pitäjän suurin kylä, siellä on 12 taloa.Harjulla Mankinjoen toisella rannalla on naapurikylä nimeltä Mankby. Kylässä on kahdeksan taloa, joista yksi on pitäjän rikkaimpia. Sen omistaa Vincencius Jacobsson.
Alueen kolmas kylä Träskby on saanut nimensä läheisestä järvestä, joka aikaisemmin ulottui aivan kylän lähelle.
Alunperin Esboby muodosti yhdessä Mankbyn ja Träskbyn kanssa yhden kylän. Viimeksi mainittua kolmen talon kylää nimitetään myös Gussbackaksi sen Gudze Larssonin mukaan, joka omisti tämän vuosisadan alussa kylän ensimmäisen talon.
Me tapasimme myös hänen poikansa Anders Gussonin. Hänet olin tuominnut edellisenä päivänä maksamaan kuusi markkaa sakkoja niistä verihaavoista, joita hän oli aiheuttanut Vihdin Leivosbölestä kotoisin olevalle Olofille.Naapuripitäjään Vihtiin kulkevaa vanhaa ja märkää tietä kuljimme pohjoiseen Nouxin kylään, jossa on seitsemän taloa. Kylä on suuren Nouxin Pitkäjärveksi kutsutun järven länsirannalla. Talot ovat molemmin puolin kylän läpi virtaavaa jokea.
Länsirannan neljä taloa kuuluvat Esbobyn boliin, kun taas vasemmalla rannalla olevat kolme taloa kuuluvat Gumbölen boliin. Kyläläisillä on joessa mylly.Saatuamme päivän työt tehtyä menimme me, kirjurini ja minä, Köklaxiin yöpyäksemme vanhan nimismiehen Erik Bassen luona.
Tiistai 31. toukokuuta
Yöpyessämme, kirjurini ja minä, Köklaxissa vanhan nimismiehen Erik Bassen luona, hän kertoi että ennen svealaisten uudisasukkaiden tuloa oli alueella asunut hämäläisiä. Siitä johtuu kylän vanha nimi Kauklaxi. Hän kertoi, että vanha kylätontti on sillä paikalla, missä Sakan, Pellaksen ja Lillbassin talot ovat.
Kylään kuuluu yhdeksän taloa, joista yksi Skogbisa eli Skograsin on kyläkeskuksen ulkopuolella.
Bassen mukaan lähikylät Källbolstad, Fannsby, Mulby ja Kurtby ovat kuuluneet aikaisemmin Köklaxiin.
Kurtby ja Mulby ovat Köklaxin ohi virtaavan joen eteläpuolella. Mulbyssä on viisi taloa ja Kurtbyssä kolme. Tapasimme
Kurtbyssä Jöns Kurthen, joka kertoi että hänen talonsa on Kurtbyn vanhin tila.
Sieltä lähdimme eteenpäin Fannsbyhyn ja Källbolstadiin. Ne ovat Espoon kirkon ohi virtaavalle joelle laskeutuvan harjun pohjoisrinteellä lähellä toisiaan.
Källbolstadissa on vain yksi talo. Sen nimi on Bensuls Olof Bengtssonin mukaan. Hän oli mukana takaamassa pappilan saamia etuuksia.
Fannsby on suurempi kylä, siellä on kuusi taloa. Niistä suurin Fansas on antanut koko kylälle nimen.
Fannsbystä kuljimme maantietä pitkin lähelle kirkkoa Morbyhyn. Kylässä on viisi taloa, joista Nyby-niminen on pitäjän rikkain talo. Se toimii nimismiehentalona ja kestikievarina.
Kävimme nimismies Sigfrid Henrikssonin luona. Hän oli hiljakkoin palannut Tukholmasta. Matkaltaan hän oli hankkinut Lybeckissä tehdyn lusikan, jossa on apostolin kuva. Siitä hän tarjosi meille Tukholmasta tuotua reininviiniä.
Keskiviikko 1. kesäkuuta
Seuraavana päivänä kuljimme alas rannikolle käydäksemme Finnevikin bolin kylissä.
Ensimmäiseksi saavuimme Söderskogin kylään. Siellä ovat alunperin olleet Morbyn kylän ulkopellot. Nyt Söderskogissa on neljä taloa.
Seuraava kylä vanhan rannikolle menevän tien varrella on Bolarskog. Siellä on kolme taloa.
Vanha emäkylä Finno eli Finnevik, josta bolikin on saanut nimensä, on joen rannalla.
Eräs naapurikylän, Mårtensbyn asukas omistaa kylän maat. Finnossa ja Mårtensbyssä on yhteensä kymmenen taloa.
Jöns Michelsson osasi kertoa, että tällä alueella oli asunut aikaisemmin suomea puhuvia asukkaita ja siitä johtuu kylän nimi Finnevik.
Hän kertoi myös, että hänen isänsä lahjoitti pappilalle maata vuonna 1492. Mårtensbyn eli Marsbyn talot sijaitsevat kahden puolen rannikolle menevää kirkkotietä.
Tien varrella lähempänä merenrantaa on Kaitans-niminen kylä. Sitä on aikaisemmin kutsuttu myös Rilaxiksi.
Viime talvikäräjillä annoin talollinen Lasse Jopssonille 11 markkaa sakkoja, koska hän oli käynyt maakauppaa.
Hänellä taisi olla elävänä mielessään saamansa tuomio, koska hän vei meidät vastentahtoisesti laivallaan lähisaariin Svinöhön ja Moisöhön vasta, kun olin uhannut häntä uudella rangaistuksella.
Ensinmainittuun kylään kuuluu myös Ramsö. Siellä on aikasemmin ollut Mellby-niminen kylä, joka on jo kokonaan hävinnyt. Moisössä oleva talo on erotettu Svinöstä.
Espoon saaristossa ei ole asukkaita muissa saarissa kuin näissä kahdessa, paitsi Moisöholmassa on yksi asukas.
Hän ei viljele maata, vaan maksaa veronsa hylkeenrasvana. Rannikon talolliset sanoivat, että aikaisemmin myös Pentalassa on ollut asukkaita.Kirkkonummen ja Espoon välillä olevan pitkän lahden rannalla on vielä kaksi kylää, jotka kuuluvat Finnevikin boliin. Ne ovat Sökö ja Stensvik. Ensin mainitussa on kaksi taloa, joista toinen on niin köyhä, ettei se pysty vastaamaan veroistaan. Toinen kylä, Stensvik, on vähän pohjoisempana ja siellä on viisi taloa.
Kylät ovat kaikki kooltaan pieniä.
Finnå-joen toisella puolella on vielä neljä tähän samaan boliin kuuluvaa kylää. Niistä Frisby ja Distby ovat lähinnä Finnobytä.
Kauempana idässä on neljän talon Mattby sekä Hvidsby, jossa on vain yksi talo.
Nämä kaksi kylää ovat Gräsa-joen rannalla. Joki kulkee myös ohi pitäjän ainoan rälssitilan, Gräsan, jossa yövyin kirjurini kanssa.
Rälssimies Markus Jönsson otti meidät vastaan vaimonsa, rouva Gertrudin kanssa. He sanoivat tulleensa samana päivänä toiselta tilaltaan Helsinginpitäjän Sjöskogista.
Gräsan rälssi on alunperin ollut osa Olarsbyn kylää. Rälssin lisäksi siihen on kuulunut kaksi taloa.
Gräsa lienee saanut rälssioikeutensa 1400-luvun puolivälissä, kun Karl Knutsson oli ensimmäistä kertaa kuninkaana. Tilaa nimitettiin Haldensböleksi silloisen omistajan Haldenin mukaan. Halden itse vaimonsa Elinin kanssa oleskeli ilmeisesti silloin Räävelissä. Tilan peri sitten Raaseporin läntisen kihlakunnan tuomari Peder Henriksson, joka oli Markus Jönssonin vaimon Gertrudin äidinisä.
Torstai 2. kesäkuuta
Seuraavana aamuna matkustimme jälleen rannikkoa pitkin ja kävimme kahdessa Gräsan puolibolin kylässä, joissa kummassakin on vain yksi talo.
Toinen kylistä on nimeltään Biskopsby ja se on lähellä Mattbytä. Toinen kylä on aivan Gäddvik-nimisen merenlahden rannalla. Gäddvik on saanut nimensä kylän ainoan talon mukaan.
Sitten seurasimme kirkkotietä sisämaahan paikaan, missä kaksi kylää on aivan lähekkäin.
Toista nimitetään Mankbyksi eli Mankansiksi erään talollisen Nils Manken mukaan.
Kylän talot ovat kahdessa ryhmässä. Kaksi taloa on aivan joen törmällä, toiset kaksi ovat jonkin matkan päässä kukkulalla.
Nils Manke kertoi, että viimeksi mainitut talot ovat aikaisemmin muodostaneet oman Böleksi eli Ingvaldsbyksi kutsutun kylän.
Nyt ne ovat maanomistuksesta johtuen Mankbyn kanssa samaa kylää. Lähellä Mankbytä on toinen kylistä eli Kockby. Siellä on viisi taloa. Näistä kylistä pohjoiseen on vielä kolme kylää, jotka alunperin ovat muodostaneet yhden kylän. Bengstby on niistä suurin, siellä on neljä taloa. Yksi kylän talollisista, Jacob Davidsson omistaa myös tilan naapurikylästä. Se on nimeltään Davidsby Jacobin isän nimen mukaan. Kylässä on kolme taloa.
Lähellä Davidsbytä olevassa Henttebyssä eli Hemtansissa on myös kolme taloa.Yön nukuimme pappilassa. Kirkkoherra, herra Laurentius tiesi kertoa, että Espoo oli alunperin kuulunut kappelina Kirkkonummen seurakuntaan.
Vuonna 1492 oli 24 pitäjän talonpoikaa antanut maata pappilan perustamista verten ja he takasivat myös, että pappilan tarpeista huolehditaan vastakin. Edellisen vuosisadan jälkipuoliskolla oli vanha puukappeli purettu ja tilalle rakennettu uusi kivikirkko.
Perjantai 3. kesäkuuta
Seuraavana aamuna jatkoimme matkaa ja kävimme Gumbölen bolin kylissä.
Joen toisella puolella kirkkoa vastapäätä on Södrik, jota pitäjäläiset kutsuvat myös Kirkonkyläksi. Siellä on viisi taloa. Kirkkoherra kertoi, että kolme kylän taloista oli lahjoittanut pappilalle maata vuonna 1492.Gumbölen kylä, jonka mukaan bolikin on saanut nimensä, käsittää seitsemän tilaa. Talot ovat Gumbölenjoen varrella, paitsi Sven Perssonin omistama Nuppurböle, joka on muista erillään.
Saman joen varrella Esbobyhyn päin on kahden talon kylä, Myntböle, joka on alunperin kuulunut Gumböleen.Useat bolin kylistä ovat pitäjän pohjoisosissa. Kylät ovat Tackskog, Vällskog, Lahnus, Smedsby, Numby ja Rödskog. Kylien asukkaat olivat alunperin suomenkielisiä.
Tackskog on pieni kahden talon kylä, myös Vällskog on pieni, siellä on kolme taloa. Vällskog sijaitsee kylästä nimensä saaneen pitkän järven rannalla.
Kauempana Helsingin pitäjään päin on viiden talon Lahnuksen-kylä. Siellä tapasimme lautamies Peder Perssonin. Etelään Lahnuksesta on Smedsby, jossa on kolme taloa sekä Numby, joka on pieni kahden talon kylä. Lähellä Numbytä on Rödskog. Siellä on seitsemän taloa ja se onkin pitäjän pohjoisosan suurin kylä.
Lauantai 4. kesäkuuta
Edellisen yön vietimme Oitansin tilalla, joka muodostaa kylän. Se on suuren järven, Bodom- eli Boda-järven länsirannalla.
Oitans on yksi pitäjän rikkaimmista taloista. Se kuuluu Bembölen boliin. Tämän bolin kylät olivat viimeisiä, joissa kävimme Espoon pitäjässä. Boli on saanut nimensä Suuren rantatien varrella olevan Bembölen kylän mukaan.Bembölen kylä on suuri, siinä on kymmenen taloa.
Vastapäätä Bemböleä, joen toisella puolella, on neljän talon Karvasbackan kylä.
Kylät kuuluvat samaan jakokuntaan ja ovat alunperin olleet yhtä kylää. Kauempana kirkolle päin on Glomsby, jossa myös on neljä taloa. Sekin on alunperin kuulunut Bembölen kylään.
Näiden kylien lähellä on Kirkkojärvi, jossa kyläläisillä ja pappilalla on kalastusoikeus.Bembölestä kuljimme Bembölen ja Karvasbackan välissä kulkevan joen vartta ylöspäin Kvarnbyhyn. Kylässä on neljä taloa. Se on syntynyt paikalle, jossa aikaisemmin oli Bembölen kylän mylly.
Lähdimme Kvarnbystä kohti Bodom-järveä, jonka rannoilla on useita kyliä. Järvi on saanut nimensä Bodomin viiden talon kylän mukaan.
Kylässä tapasimme Jacob Perssonin, joka kertoi, että yksi kylän talollisista Olof Johansson oli ollut niiden 24 miehen joukossa, jotka olivat vuonna 1492 taanneet pappilalle oikeuden kalastaa mm. Bodom-järvessä. Jacob kertoi myös, että bemböleläisten kala-aitat olivat aikoinaan olleet Bodomin kylän paikalla, siitä kylän nimi.Neljän talon Skrakaby on lähellä Bodomin kylää. Yhtä kylän tiloista kutsutaan autiotilaksi. Sen omistaa eräs Bodomin talonpoika.
Kukkulalla Bodominjärven pohjoispäässä on Backbyn neljän talon kylä. Backbystä lähdimme kahden talon Gunnarsiin järven länsirannalle.Helsingin pitäjän rajalla Gammelgårdin Pitkäjärven alapäässä on Träskby. Kylässä on kuusi taloa. Me yövyimme järven etelärannalla Kärranssin talossa.
Olen tuntenut talon isännän Mårten Larssonin jo kauan, hän on ollut lautamiehenä jo vuosia.
Maanatai 6. kesäkuuta
Kärranssissa yövyttyämme vietettyämme siellä sunnuntain pyhäpäivän lepopäivän jatkoimme maanantaina kohti Helsingin pitäjää ja kävimme Hoplaxin neljänneksen kylissä. Alhaalla rannikolla ovat Otnäs ja Björnvik. Edellisessä on neljä taloa ja jälkimmäisessä seitsemän.
Lähellä Björnvikiä oli aikaisemmin Hirböle-niminen kylä. Se on jo kokonaan hävinnyt.
Kauempana pohjoisessa Huopalahden rannalla on kylä nimeltä Bredvik. Sen ainoan talon omistaa Anders Knutsson.
Pohjoiseen Bredvikistä meren rannalla on Storhoplaxin kylä. Se on suuri, kahdentoista talon kylä. Kylän asukkaat ovat alunperin olleet suomenkielisiä kuten naapurikylän Mäkkylänkin asukkaat.
Mäkkylä sijaitsee pohjoiseen Storhoplaxista, pienellä kukkulalla. Siellä on neljä taloa. Vähän näistä kylistä länteen on kaksi kylää lähellä toisiaan.
Kolmas kylä on vähän kauempana. Se on kahden talon kylä metsää kasvavalla kukkulalla ja siksi sen nimi on Klobbskog. Toiset kaksi kylää, Kilo ja Konungsböle, ovat joen rannalla. Kilossa on neljä taloa ja Konungsbölessä kolme.Lopuksi kävimme vielä kahdessa kylässä Gammelgårdin Pitkäjärven länsirannalla, Gammelgårdissa ja Källstrandissa. Ne ovat oikeastaan yhtä ja samaa kylää. Källstrandin kylä on saanut nimensä Sveinsin talon mailla olevista lähteistä. Vanha kylätontti oli tällä paikalla.
Källstrandissa ja Gammelgårdissa on yhteensä 13 taloa. Ne sijaitsevat pitkin järven länsirantaa. Talot kuuluvat Helsingin nimismiespitäjään, mutta ne maksavat papinkymmenyksensä Espooseen.
Seitsemän taloista kuuluu Hoplaxin neljännekseen ja kuusi Helsingin pitäjän kirkkoneljännekseen.Työmme on
vihdoinkin valmis, olkoon Jumala meille armollinen.Espoon pitäjässä vuonna 1545
jälkeen Herramme syntymän
Arfwid Olsson.