Laamanni Karl Kristersson antoi minulle Olof Magnussonille helmikuussa tänä vuonna 1437
jälkeen Herramme syntymän, kirjeen vietäväksi

Räävelin raadille.
Yritin jo aikaisemmin saada kuoleen veljeni Matts Järnpungin, rauha hänen sielulleen, jättämän perinnön itselleni. Herrat raadin jäsenet eivät uskoneet minua. Mutta laamannilta saamani kirje varmasti vakuuttaa heidät siitä, että minä ja Matts olimme täysiä veljeksiä sekä isän että äidin puolelta.

Pitäjänmiehelläni Peter Olofssonilla on myös kirje vietävänä Räävelin raatimiehille. Hän sai armon vuonna 1433 Raaseporin linnanisännältä, ritari Otto Pogwischilta raadille osoitetu kirjeen. Sen turvin hän nyt yrittää hakea isänsä saatavia 1900 palaneesta parrusta. Isä oli vienyt Rääveliin 2500 parrua. Osa lastista paloi kaupungin suuressa tulipalossa. Peter toivoo, että kaupungin porvarit myöntävät hänelle paloapuna ainakin osan parrujen hinnasta.

Aikomuksemme on lähteä yhdessä hakemaan oikeutta asiassamme. Pääsemme björnvikiläisten veneessän meren yli. He vievät tänä keväänä Rääveliin Uudenmaan lautoja. Kaupunkilaiset kuuluvat haluavan uuneihinsa myös halkoja. Ehkäpä meidänkin kannattaisi vielä tulevana kesänä hakata puita. Björnvikin miehillä on vielä syksyistä suolasilakkaa mukanaan. Räävelissä ovat varmasti tyytyväisiä kun saavat varastoihinsa paastonajanruokaa. Otnäsin ja Björnvikin väellä on lähellä rantaa kyliensä välissä runsasta saalista antava nuotta-apaja. Meidän katiska- ja mertapaikkamme sisäjärvillä ei anna haukia ja säynäviä niin, että saaliista riittäisi vientiin.

Kumpa nyt tänä kesänä niityt kasvaisivat hyvin ja lehmät siksi lypsäisivät niin runsaasti, että kruununverojen ja kirkonkymmenysten jälkeen liikenisi hiukan voita vietäväksi. Papithan ne yleensä myyvät voita, kun saavat kerätä kymmenyksensä, eikä kaikki voi kulu poikamiehen pšydässä. Minun kaskeni ei ole tuottanut niin paljon ruista kun odotin. Pellollakin saattaa taas jäädä osa sadosta eläinten jalkoihin, jos naapurit päästävät karjansa liian aikaisin kylän aitaukseen. Niillä talollisilla, joille ei mitata tangolla sarkoja, vaan he saavat itse kyntää koko peltolohkonsa, on sadonkorjuu paljon helpompaa.


Rääveli on vuonna 1219 perustetusta Tallinnasta keskiajalla käytetty nimi.

Lääninvouti Arfvid Olsson ..//.. Lukkarin mietteitä ..//..
Talollinen Olof Magnusson ..//.. Erik Basse Köklaxista ..//..
Rouva Elinin kirje ..//.. Piika Helga Jakobsdotter ..//..
Sanasto ..//.. Sivuston sisältö ..//..Aloitussivulle ..//..