Kesäkuun alussa, koulujen loputtua, lähdettiin huvilalle. Takaisin kaupunkiin muutettiin syyskuun alkuun mennessä. Naiset ja lapset viettivät maalla yleensä koko kesän. Jos huvila oli hyvien kulkuyhteyksien päässä perheen isä kävi kaupungissa päivittäin työssä, mutta usein isä vietti huvilalla vain viikonloput ja lomat.

Maallemuutto vaati perheenemännältä paljon työtä ja touhua. Kaikki tarpeellinen oli pakattava mukaan ja kaupunkiin jäävät huonekalut piti peittää kesäsuojuksilla. Vaikka erityisiä huvilakäyttöön tarkoitettuja huonekaluja, kuten telttasänkyjä, rautapenkkejä sekä rottinki- ja bambukalusteita oli jo 1800-luvulla markkinoilla, ei huviloilla useinkaan ollut kokonaista toista "huushollia". Kaupungista otettiin mukaan liinavaatteet, astiat ja osa huonekaluista sekä syksyn satoa varten tyhjät hillopurkit ja mehupullot. Lasten iloksi otettiin mukaan jäätelökirnu, sillä kotijäätelö oli kesän suosituin herkku. Myös erilaiset harrastusvälineet, jopa piano, pakattiin mukaan. Elokuun lopulla oli sama muuttoruljanssi jälleen edessä.